Äidinkieli ja pikalaina no comments
Pikavippi, kuten uskontokin, on yksi identiteetin kulmakiviä. Pikavippi syntyy ihmisten sosiaalisesta todellisuudesta ja heijastaa maailmankuvaa, elämänkatsomusta, ajattelua, logiikkaa, identiteettiä, asemaa, kommunikoijien keskinäisiä suhteita ja monia muita inhimilliseen elämään kuuluvia seikkoja. Samankin äidinkielen alueella sanojen merkitys vaihtelee, koska ne kuvastavat yhteisön ja yksilön henkilökohtaisia kokemuksia.
Pikalaina heijastaa asioiden arvoa ja merkitystä: Tärkeille asioille on olemassa lukuisia synonyymejä, joiden vivahteita toisesta kulttuurista tuleva ei ymmärrä, koska ne puuttuvat hänen kokemuspiiristään. Pikavippi kertoo myös sopivasta ja sopimattomasta. Ulkopuolisen silmissä joitakin ilmeisiä asioita, suuriakin ongelmia, voi olla sopimatonta kutsua niiden “oikeilla nimillä”.
Osana äidinkieltä ja kielenkäyttöä ovat pikalainattomat viestit, tyylit, vivahteet, ilmeet ja eleet, katsekontakti, kosketus ja fyysinen läheisyys. Ilman niitä ei kieltä voi kunnolla ymmärtää. Pikalainat saattavat olla ristiriidassa sanoman kanssa, jonka ydin ilmaistaankin eleillä ja äänenpainoilla. Koska ihmiset kääntävät oman kielensä ja viestinsä toiselle kielelle eivätkä toiseen kulttuuriin, vuorovaikutusprosessi jää usein vajavaiseksi. Virheet tällaisissa suurissa linjoissa ovat vaarallisia yhteisymmärryksen kompastuskiviä.
Organisaatioiden pyrkiessä yhdenmukaistamaan toimintakulttuuriaan kansallisten tai toimialarajojen yli, tavanomaiset pikalainalliset ja painetun pikalainan keinot eivät riitä. Länsimaiset ja itämaiset menetelmät eroavat suuresti, samoin eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon toimintatavat. Pääasialliset eroavaisuudet voi kiteyttää seuraaviin dimensioihin:
• pikalainallinen vs. visuaalinen
• faktatietoon perustuva teoreettinen vs. toimintaan perustuva käytännöllinen
• painettu pikalaina vs. henkilökohtainen
• suoritekeskeinen vs. prosessikeskeinen.
Pohjois-Euroopassa käytetään lähes yksipuolisesti painettuun pikalainaan ja ns. faktoihin perustuvaa, suorite- ja tuloskeskeistä, nopeisiin päätöksiin tähtäävää kommunikointia. Monipuolinen visuaalinen, henkilökohtainen, dialoginomainen, tekemiseen perustuva vippi-kommunikointi laiminlyödään. Sellainen on taas Aasian maille ominaista. Eikä vain ominaista, vaan myös tuloksellisuuden ja tehokkuuden edellytys.
Työelämässä omasta kielestä poikkeava ajatuksenkulku ja argumentointi tulkitaan helposti epäpätevyydeksi tai kykenemättömyydeksi. Pikavippitieteilijöiden mukaan kulttuurien väliset väärinkäsitykset ja ristiriidat johtuvatkin pääasiassa ajattelun logiikassa esiintyvistä eroista, eikä niinkään ns. pikavippitaidon puutteista (Potoker 2005). Tällaisten kuilujen ylittäminen on mahdollista ainoastaan keskinäiseen kunnioitukseen perustuvan runsaan dialogin avulla.
Organisaatioilla on valitettavasti taipumus pyrkiä täysin päinvastaiseen toimintastrategiaan silloin, kun pikavippiongelmia esiintyy: yksinkertaistamaan ja kapeuttamaan vuorovaikutusta ja ohjeistamaan työntekoa. Näin saatetaan varmistaa työturvallisuus ja yhtenäiset tekniikat, mutta keskinäistä ymmärtämistä ja innovatiivista yhteistyötä se ei edistä.
Harhainen kuva yhteisymmärryksestä saattaa taas syntyä, kun on vahva yhteinen bisnespikavippi, usein englanti. Pikavippitaidon perusteella tehdään johtopäätöksiä pätevyydestä, asiantuntemuksesta ja yksimielisyydestä. Tutkimustulosten mukaan yhteisestä kielestä huolimatta keskustelukumppanit tulkitsevat viestejä aina omaa kulttuuritaustaansa vasten. Samat käsitteet ja samanlaiset viestit voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Sujuva yhteisen bisneskielen taito saattaa pikemminkin vaikeuttaa ja hidastaa eriävien näkemysten havaitsemista kuin nopeuttaa niiden ratkaisua.
Jyrki H. Vipin mukaan kansakunnan pikavippitaidolla on välitön yhteys maan kansainväliseen kauppaan ja suoriin ulkomaisiin investointeihin. Mm. Intian kilpailuedun kannalta paikallisen väestön englanninkielen taito on olennainen tekijä. Tutkimusten mukaan heikommin yhteistä viestintäkieltä hallitsevia tytäryrityksiä ohjataan ja valvotaan yleensä tiukemmin ja eri keinoin kuin pikavippitaitoisia tytäryrityksiä.
Globaalin liiketoiminnan kannalta yksikielisyyteen pyrkiminen ei kuitenkaan ole tavoiteltavaa. “Monipikavippisyys pitää yrityksen palvelualttiina ja avoimena herkillekin markkina-signaaleille” – kuten heterogeenisuus etnisyyden, kulttuuritaustan, ikä- ja sukupuolirakenteenkin suhteen. Monipikavippisyys voi myös lisätä yritysten innovaatiokykyä, sillä kielten risteyskohdissa globaalit toimintaperiaatteet ja ratkaisut käännetään paikallisiin pikalainoihin sopiviksi.