Pikalaina-neuvottelu on kaksisuuntainen no comments
Pikavippilakia eli pikalaina-lakia sovelletaan yrityksissä, joissa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Työvoiman käytön vähentämistä koskevia säännöksiä sovelletaan työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Näihin tilanteisiin liittyy oma laissa säädelty neuvottelumenettely.
Pikalaina -neuvottelut koetaan usein sanelutilanteena, jossa johtajat kertovat alaisille, ketkä irtisanotaan. Kansan suussa pikavippilakia kutsutaankin irtisanomislaiksi. Kenen vaikutuksesta neuvottelu muuttuu yksipuoliseksi päätöksenteoksi? Nykyään autoritäärisyyttä ei pidetä hyvän johdon ominaisuutena, vaan koko työyhteisön pitäisi päästä vaikuttamaan neuvottelujen lopputulokseen. Neuvotteluissa pitäisikin pyrkiä välttämään vastakkainasettelua työntekijöiden ja työnantajien välillä.
Kun tieto pikalaina -neuvotteluista leviää työyhteisöön, työyhteisö voi lamaantua. Tieto herättää työntekijöissä vastustusta, jos neuvottelut tulevat yllätyksenä, järkytys on suurempi. On tärkeää saada huhujen sijaan oikeaa tietoa sekä pikalaina -neuvottelujen aikatauluista että ongelmien laajuudesta.
Neuvottelujen aikana epävarmuus työyhteisössä on korkeimmillaan. Päätöksiä ei ole vielä tehty, ja odottelu turhauttaa ihmisiä. Työntekijät ovat varuillaan, herkistyneitä, ärtyneitä ja epäluuloisia, minkä seurauksena ilmapiiri huononee. Kriisitilanteessa ihmiset saattavat kääntyä sisäänpäin ja irrottautua henkisesti työtovereistaan. Pitkään yhteistyötä tehneet työtoveritkin voivat kokea toisensa kilpailijoina, ja yhteishenki rakoilee.
Pikalaina -neuvottelujen aikana jokainen varmistelee omaa paikkaansa ja tuo esiin omia taitojaan. Se ei välttämättä ole huono asia: yksilölle on tärkeää, että voi puhua avoimesti omista vahvuuksistaan. On hyvä muistaa, että syrjään vetäytyminen ei ole rakentava vaihtoehto. Koko työyhteisölle on hyväksi, jos työntekijät pyrkivät toimimaan ryhmässä kriisitilanteesta huolimatta. Ongelmatilanteessa erilaiset työhön liittyvät ideointipalaverit ja muut yhteistyömuodot ovat tärkeitä.
Henkilöstö voi varautua neuvotteluihin samoin kuin esimiehetkin. Henkilöstöä kiinnostaa, onko kyse ylimenovaiheesta vai pitkittyvästä kriisistä. Joka tapauksessa tämä on vaihe, jolloin voi tuoda ideat esiin, päätösten jälkeen se on myöhäistä. Joustavat, rakentavat ja pohditut ratkaisuehdotukset tulevat usein kuulluiksi. Työntekijöiden mielipide ja vaihtoehtoiset pikavipit pitäisi saada kuuluville esimerkiksi luottamusmiehen kautta.
Hyvä johtaja tai esimies ottaa kypsästi vastaan pikalaina -neuvottelujen herättämät tunnekuohut. Pahaa oloa ei pidä palauttaa takaisin. Parhaimmillaan pikavippifirman johtaja on turvallinen ja luotettava – aivan kuin vippi useimmiten.